
Annostele suunnitelman mukaan
Kivennäisen annostelussa on tärkeää noudattaa ruokintasuunnitelmassa laskettua määrää. Silloin varmistetaan eläimille riittävä kivennäis- ja hivenaineiden saanti jokaisessa tuotannon vaiheessa. Samalla vältetään kivennäis- tai hivenaineiden liikasaantia, joka on yhtä lailla haitallista kuin liian vähäinen saanti. Seosrehuruokinnassa on huolehdittava riittävästä seoksen sekoitusajasta, jotta kivennäiset ovat seoksessa varmasti tasaisesti.
Kohtuudella kaikkea
Kivennäisruokinnassa tärkeintä on tasapaino. Liika kalsium voi altistaa lehmän poikimahalvauksille ja kohdun ulostuloille, kun taas kasvavilla naudoilla ja lypsylehmillä kalsiumin tarve on suurin. Fosforia lehmät tarvitsevat hedelmällisyyteen ja tiinehtymiseen. Toisaalta runsas fosfori ummessaolokaudella voi altistaa poikimahalvaukselle. Fosforin tarve täyttyy yleensä viljasta ja rypsistä saadulla fosforilla ja sen lisäämiselle ruokintaan on harvoin tarvetta. Magnesium puolestaan ehkäisee poikimahalvauksia vaikuttamalla kalsiumin vapautumiseen luustosta sekä tukee eläimen palautumista stressitilanteissa. Natrium on maidontuotannossa tärkein kivennäisaine heti kalsiumin jälkeen, sillä maito sisältää yllättävän paljon natriumia ja sen puute näkyy heti pienentyneenä maitotuotoksena.
Kivennäisten ja hivenaineiden välillä on paljon yhdysvaikutuksia, ja yliannostelu voi heikentää toisten aineiden imeytymistä. Myös korkea kaliumtaso rehussa tai laitumessa voi häiritä kivennäisten toimintaa ja aiheuttaa esimerkiksi lihasheikkoutta tai halvausoireita. Korkea rauta- ja molybdeenipitoisuus heikentää merkittävästi kuparin imeytymistä ja toisaalta liika kupari vaikuttaa heikentävästi sinkin imeytymiseen. Rehujen kivennäis- ja hivenaineanalyysi ja oikea kivennäisvalinta auttaa löytämään tasapainon ja ehkäisemään ongelmia jo ennalta.
Seleeni tukee terveyttä
Seleeni on yksi tärkeimmistä hivenaineista. Suomen maaperä on luonnostaan seleeniköyhää, joten lisä on välttämätön. Seleeni suojaa myös tulehduksilta yhdessä E-vitamiinin kanssa.
Tiineille lehmille annettu seleenilisä parantaa vastustuskykyä sekä lehmällä että sen syntyvällä vasikalla. Liiallisia määriä on kuitenkin syytä välttää, sillä seleeni on suurina annoksina myrkyllistä. Käytännössä myrkytysriski on kuitenkin hyvin pieni, kun käytetään kaupallisia kivennäis- ja hivenaineseoksia ohjeiden mukaisesti.
Säilytä oikein
Kivennäisseokset on säilytettävä kuivassa ja mieluiten valolta suojassa. Vitamiinit ovat erityisen herkkiä, ja niiden heikkeneminen tekee seoksesta tehottoman. Ilman E-vitamiinia ei esimerkiksi seleeni imeydy kunnolla. Kivennäisen liian pitkästä varastoinnista voi seurata kallis lumeruokinta.
Kivennäiset ja hivenaineet tiivistetysti
Kivennäisaineet
Tarve ilmaistaan grammoina. Osa varastoituu luustoon, mistä ne vapautuvat hitaasti: kalsium, fosfori, kalium, natrium, magnesium, rikki, kloori.
Hivenaineet
Tarve ilmaistaan milligrammoina, varastoituvat yleensä maksaan, josta tulevat eläimen käyttöön nopeasti: kupari, rauta, mangaani, sinkki, koboltti, jodi, seleeni.
